Laihiskuvia

Tästä vähän kuvakollaasia aikani kuluksi. Sori paska muokkaus, mut ei paintilla oikein osaa ku on niin paska ohjelma ja mulla ei oo tässä koneella photoshoppia..

Ekassa kuvassa siis 101,1kg, keskellä noin 90kg ja vikassa 85,7kg

Ekassa kuvassa siis 101,1kg, keskellä noin 90kg ja vikassa 85,7kg

Eka kuva otettu helmikuussa ja paino varmaan aika lailla reilu 90kg ja toisena siis tänään otettu kuva 85,7kg

Uusia vaatteita :)

Olipa eilen mukava päivä! Aamun olin töissä ja iltapäivällä lähdin anopin kanssa shoppaileen Tampereelle ja tulihan siinä muutama juomakin otettua. Käytiin monen tunnin kauppakiertelyiden jälkeen syömässä ravintolassa nimeltä Como. Oli tosi upea ja viihtyisä paikka. Ravintola on Italialainen mut todettiin et tulee ihan semmonen  New Yorkin "Manhattan" fiilis. Ruoka ei ollut halvimmasta päästä, mut sitäkin parempaa. Syötiin viiden ruokalajin menu ja otettiin lasi kuoharia ja valkkaria ruoan kanssa. Oli ihanaa olla pitkästä aikaa ravintolassa joka ei tuntunut arkiselta paikalta vaan jäi oikeasti fiilis et oli hienosti syömässä :)

Löysin H&M:lta itelleni pari mekkoo 5€/kpl joissa ei ole hihoja! Jes ehken kärsikään tulevalla etelänreissulla rusketusrajoista joita mulle jää tosi nopeesti iholle. Ihan parhaita auringonotto vaatteita tommoset hijattomat mekot ja hintakin oli ihan naurettava. Sit löysin yhden Espritin punasen paidan alesta. Ihan hirveesti en viittiny ostaa kun tiesin et mulle oli tulossa Ellokselta paketti joska sisälsi Espritin ale vaatteita sieltä outletin puolelta. Nyt on hameita ja kesäpaitoja jotka ei roiku päällä ja parit housutkin jotka ei ole isot! Vaatekoko on aika lailla nyt se 44 ihan kaikessa koossa ja tuumakoko 33/30 farkuissa ainakin espritillä. Taisin ostaa H&M farkut hetki sitten jotka on kokoo 34/32 mut ne on selkeesti pienempää ja joustamattomampaa materiaalia kun Espritin vaatteet. Esprit on silti se mun merkki ja rakastan niiden vaatteita yli kaiken! Sovitin viime kesänä yhtä valkosta Espritin mekkoo Aleksi13:a ja se oli kokoo 46 ja ei mennyt päälle. Nyt tilasin sen -70% alesta kokoo 44 ja aattelin et jos ei mee päälle niin sit tulevaisuudessa ja sehän oli kun tehty mulle ja juuri näille mitoille! Laihtuminen on yksi maailman huumaavimmista asioista! Viitisen viikkoa vielä meidän etelän matkaan ja mulla on upea vaatekollaasi mukana ja tiedän olevani ainakin sen 15kg hoikempi kun edellisellä Turkin matkalla niin kyllä se vaan hivelee itse tuntoa :)

No joo sit tein päätöksen et tartten nyt motivaatioo laihikseen ja liityin sit Jutan 2.4. alkavaan superdieettiin. Oon aiemminkin laihduttanut sillä ennen kun aloin oottaan tota meidän kolmatta lasta ja nyt päätin et se on se mun lisämotivaatio. Aika lailla samoihin noi syömiset menee xtravaganzan juttujen kanssa mut on tiukempaa, saan sen nettipalstan ryhmätuen ja täydelliset ruokaohjeet joten ei voi lipsua ja liikuntaakin pitää harrastaa niin et on neljä lenkkiä 45-60min aamusin tyhjällä mahalla ja sit neljä jumppaa viikossa eli joko kotijumppa tai sit salilla ja niihinkin on ohjeistus miten pitää tehdä ja mitä pitää tehdä. Ihan loistavaa! Kuus viikkoa tiukkaa elämää, josta tosin viikko menee siellä Turkissa mut se ei tarkota ettenkö vois sit siellä noudattaa ainakin jossain määrin tiukkaa linjaa. Ainakaan mä en aio tulevalla reissulla lihoa, kuten en viime matkallakaan lihonut. Edellisellä Teneriffan reissulla lihoin viikossa 5kg ja en mahtunut lähteen kotiin enää niissä housuissa missä olin reissuun lähtenyt..

Mies lähtee tänään jakaan äitensä ja veljensä kanssa paappansa kuolin pesää ja sieltä tulee meillekin muutama juttu, esim. yks sohvasänky jota oon aina rakastanut kun on käyty Laihialla. Ei mun miehen paapan kuolema kovin paljoa meidän elämään vaikuta kun siellä käytiin kerran tai kaksi vuodessa, mut silti jotenkin ajatus siitä ettei enää päästä sinne harmittaa, eli yksi aika on ohi meidän perheellä. Onneks meillä Veera on lopettanut iltaitkemiset paapan vuoksi ja toisaalta hienosti noi muksut on kuolemaakin osanneet käsitellä - harmi vaan et noin nuorena on joutuneet jo sen kohtaamaan :( Sillon kun pohdittiin eri vaihtoehtoja lasten kanssa kuoleman jälkeisistä tapahtumista niin lapsille tuntui olevan miellyttävin se et sielu siirtyy johonkin syntyvään vauvaan ja kuollut ihminen saa uuden elämän. Tuntui olevan lapsille aika lohduttava ajatus :)

Mää oon niin onnellinen kun kaikki tuntuu huomaavan mun laihtumisen! Yks kaveri totes pari päivää sit en on niin kateellinen mulle kun vaikka ooon lyhyt niin sen mielestä mulla on niin sopusuhtanen kroppa, hyvä pylly ja jalat laihtunut tosi kauniiksi. Olin ihan ihmeissäni et mitä sekojuttuja se nyt puhuu mut sit mun mies totes mulle et mulla saattaapi olla hiukan vääristynyt kuva omasta kropasta kun oon aatellut et oon persjalkanen ja et mulla on paksut jalat :D Ja siskon mies oli siskolle sanonut et oon kutistunut kauheesti et uskaltaskohan mulle mainita asiasta :)
Annoin mun ekat mustat tavotefarkut kaverille eteen päin tavotefarkuiks kun ne tippu multa päältä! :)

Tänään mulla vapaapäivä ja sit alkaakin taas neljän päivän työputki.. No tuleepa sit hyvä tili ens kuussa :)

Buzzador: Möller Omega-3 Pikkukalat

Tästä Buzzador -kamppanjasta oon olllut erityisen iloinen ja innoissani. Meidän perheellä on omegat kuuluneet elämään pitkän aikaa ja lapsetkin siis on syöneet omega -3 rasvahappoja pitkään. Oon hurahtanut muutenkin kaikkeen vitamiineihin liittyvään ja kun kuulin et päästään mukaan testaamaan Möllerin pikkukaloja niin hypin riemusta. Ja ne on hyvän makusia :)

Aikanaan innostuin omega rasvahapoista kun kuulin että lapsien kohdalla ne voisi vähentää vilkkautta ja auttaa keskittymiskykyyn ja kun meillä oli vilkas poika joka ei olisi millään malttanut keskittyä esikoulussa tehtäviin, niin päätin kokeilla. En tiedä kuinka näistä nyt on apua ollut, mutta nyt tokaluokkalaisena meillä on melko rauhallinen poika jolla sujuu koulu. Ei myöskään olla juurikaan sairasteltu, joten voi olla että näillä olisikin jotain vaikutusta. Itse käytän laihdutuksen tukena näitä kun oon kuullut niiden auttavan rasvanpalamista ja nälän loitolla pysymistä ja mies taas treenaa salilla ja syö omegoita yleisen hyvinvoinnin vuoksi. Syödään meillä kalaakin jonkin verran, mutta ei niin paljoa että saataisiin riittävä määrä omega -3:a ruoasta.

Ollaan kokeiltu useita merkkejä omega -3:sta mutta nää pikkukalat oli kyl ykkösiä makunsa puolesta ja ne todella siis on kalan muotosia joten lapsilla oli hauskaa kun ekan kerran kokeiltiin :) Tässä linkki möllerin nettisivuille jossa lisätietoa näistä www.moller.fi.

Lapset esittelemässä pakkauksia.

Voi mikä riemu siitä seurasi kun sai perheen juniorille möller paketin käteen :D

Minä bloggaamassa möllerin pikkukaloista. Buzzadorinahan siis testataan tuotteita ja on tarkoitus tuoda tietoa testauksen kautta muille ihmisille :) Itse olen laihtunut nyt 15kg ja käyttänyt koko ajan omega -3 rasvahappoja tukena projektissa!

Minä kutistun :)

Otin eilen valokuvan itestäni ja ajattelelin et hitsi kun on otettu semmosesta kuvakulmasta et vyötärö näyttää kapeemmalta kun aiemmin ja äsken sit vilautin mittanauhaa ja helmikuun seitsemännestä päivästä multa on lähtenyt vyötäröltä 14cm!!! Paino oli tänä aamuna 86,2kg.

86,2kg

101,1kg

Siinä vertailun vuoksi tähänkin pari kuvaa. Tuolla painonpudetusprojekti kuvina löytyy lisää, mut laitan sinne sit seuraavat kuvat kun on vielä enemmän lähteny painoo. Mut ihmettelinkin kun housujen vyötäröt on tuntuneet niin löysiltä ja oon aatellut et ne on vaan venähtäneet käytössä, mut eipä olleetkaan :D

Uudet mitat siis:

*Maha 129cm  viimeks 119cm nyt 105cm (-24cm)
*Reisi 69,5cm viimeks 66cm nyt 64cm (-5,5cm)
*Lantio 114cm  viimeks 108cm nyt 108cm (-6cm)
*Käsi hauiksen kohdalta 40cm viimeks 36cm nyt 35cm (-5cm)
*Rinnan ympärys rintojen alta 100cm viimeks 96cm nyt 94cm (-6cm)

Kuumekin on ehkä selätetty..? Eilen illalla oli olo vielä kurja ja mittari näytti 38,5 ja sen jälkeen en enää mitannut. Mut ei se niin korkeeks noussu kun toissa päivänä ja yöllä hikosin taas ihan älyttömästi! Molemmat lapsetkin lähtee kouluun tänään ja mies menee hoiteleen projektiautoon juttuja joten mä jään Vepsun kanssa kotiin lepäileen vielä täks päiväks. En uskalla lähtee liikkeelle kun viimeks yrtsitaudin jälkeen sain anafylaktisen shokin kun mulla on joku kieroutunut outo allergia joka liittyy liikuntaan ja väärään ruokaan ja oon maannut kolme kertaa ensiavussa saamassa adrenaliiniä. Eli se lasketaan kai jonkun sortin rasitusanafylaksiaks, mut niitä ei ole onneksi ollut nyt muutamiin vuosiin. Viimeisin mikä oli, aiheutti mulle keskenmenon ja siitä on aikaa kolmisen vuotta..

Laitoin hakupaperitkin ammattikorkeakouluun aikuispuolelle. Ajattelin et jos kävis lukeen restonomin tutkinnnon loppuun kun se on aikanaan jäänyt kesken. Toivon todella et pääsisin kun haluisin jossain vaiheessa mennä opettaja-ammattikorkeeseen ja olis paljon hyödyllisempää mennä amkin kautta kun suoraan ammattiopistosta työllistymisen kannalta. Ja toisaalta kun saa sen amkkitutkinnon niin on sit ainakin päässy pitemmälle ku ammattikoulun tasolle. Työllistymiseen mä en usko restonomin tutkinnon vuoks ku kaikki entiset koulukaverit on ihan rivihommissa silti ja mä ilman amkki tutkintoo oon päällikköhommissa, eli uskon et se on lähinnä henkilöstä kiinni. Jos mun elämäntilanne olis toinen niin lähtisin lukeen ravitsemustieteitä yliopistoon tai sit ravitsemusterapiaa, mut ei ole varaa opiskella koko päiväsesti joten restonomin tutkinto saa nyt kelvata aikuiskoulutuksena :) Ihanaa jos pääsisi kouluun! Ja kun ton tutkinnon saa hyvin luettua työn ohella niin se olis ihan täydellistä! Olisin päässyt jo syksyllä melkein suoraan pelkillä hakupisteillä kouluun amkkiin ja sain pääsykokekutsunkin haaga-heliaan kun herjalla laitoin joten uskon kyl et on saumaa päästä tonnekin opiskeleen.

Jään odotteleen pikkusiskoo joka tulee kylään kohta :)

Voihan yrtsitauti..

Voi kaamee että mä inhoon ykätautia!!!!!!!!!!!! Koko perhe meillä kävi viikon aikana sen läpi ite oon vielä toipilaana. Ekaks keskiviikkona sairastu meidän Veera, sit torstai - perjantai välisenä yönä sairastu meidän Valtsu ja seuraavana yönä Veijoa. Lauantai - sunnuntai välisenä yönä alko mies ykään puolilta öin ja mä aamu kuudelta. Ja sit sain vielä kaameen kuumeen siihen kaupan päälle. Ihmettelin eilen kun päätä särkee tuskasen kovaa ja tajusin laittaa mittarin lopulta kainaloon ja 38,5 astetta se näytti. Yölläkin oli ihan kaamee olo kun ei burana meinannu helpottaa tilaa ollenkaan ja Veijokin päätti valvottaa puoli kolmeen yöllä. Kyllä meinas itku päästä yöllä kun kuumeen kourissa nousin pojan kanssa valvoon. Päätin antaa miehen nukkua kerrankin kun se yleensä uhrautuu valvoon, mut ilman kuumetta olis ehken ollut mukavampaa. Tais olla Vepsulla äitikaipuu kun makas vaan sylissä ihan väsyneenä, kun anoppi oli meillä ollut hoitamassa tautipesää kun mä ja mies oltiin ihan raatoja ja en ollut pystynyt sylitteleen poikaa kunnolla. Olo on vielä heikko ja päätä särkee, mut toivon ettei kuume enää nousis tänään et sais toipua rauhassa. Eilen piti olla töistä pois, mut ei mun nyt vapailla tee mieli sairastaa. Mieskin manas et hitto kun tauti iski vasta pitkien vapaiden alkaessa eikä työvuoroissa :D

Tän viikon perjantaina olis sit uutta työpaikkaa koskeva eka koulutus :) Jännää ! MUTTA nyt nyppii se et meni dieetit ihan persiilleen kun oon juonu limsoja ja mehuja ja syöny hiilaripitosia ruokia olon kohentamiseks. Ketoosit on kyl kaukana tästä ja toisaalta ei kyl tee yhtään mieli juoda noita jauheita kun sopivasti join yhden ennen kun ykääminen alko. Yök..

Tämmönen mä haluan taas olla! Paino 60kg, siihen tähdätessä..

Sit päivän kiukkuaiheeseen! Kopioin tän facesta kun laitoin tekstin omaan profiiliin:

"Mitenköhän tähän pitäisi reagoida? Valtteri pohtii mitä tekisi ja kun ehdotan että hakisi koulukavereitaan, niin sanoo ettei kukaan kaveri saa leikkiä sen kanssa. Miksikö? No sen vuoksi että pojat on töppäilleet koulussa viimevuonna ja Valtterihan on siis nyt laitettu syylliseksi kaikkien yllyttämiseen (aivan kuin luokkakavereilta puuttuisi aivot ja kun meidän Valtsu on syyllinen niin vastuu siirtyy muilta pois?) ja sen vuoksi kaverit ei saa vieläkään leikkiä Valtterin kanssa. Tää asia kiukutti mua jo viimevuonna mutta että se jatkuu edelleen!! Lähdetäänpä siitä liikkeelle et kun nää kaverit ei ole leikkineet mun poikani kanssa niin tiettävästi mitään töppäilyjä ei ole käynyt, eli onkohan se vika nyt kuitenkaan mun pojassa täysin loppupeleissä? Eniten kiukuttaa se ettei nää lasten äidit ollenkaan ajattele mitä tällanen leikkikielto tekee lapsen mielelle, etenkin kun Valtsun synttärikutsuillekaan ei kavereita tullut -saatika pyynnöstä huolimatta kerrottu ettei päästä tuleen ja sit yksi paikalle päässeistä paukuttaa Valtsun kuullen ulos kaiken mitä nää äidit on selän takana puhuneet. Mää kihisen niin paljon kiukusta tällä hetkellä etten oikeasti tiedä miten päin mun pitäs olla. Kiitos ja anteeks.."

Oon kyl valitellut tästä asiasta jo aiemminkin, mut eikös tää voida jo laskee jonkin sortin kiusaamiseks..?

Facessa sain paljon vastauksia, mut lopulta mun oli pakko todeta että parempikin varmaan ettei poika leiki koulukavereidensa kanssa, kun en halua et se saa kavereilta mallia tommoseen ahdasmieliseen ajatusmaailmaan!! 

Äh.. No mut ilosempiin asioihin :) Laitan muutaman kuvan meidän velmuilijasta!

Velmuilija DVD -laatikossa! Herra 11kk tykkää kiipata joka paikkaan!

Ekaa kertaa pulkkailemassa.. Vähän jänskättää!!

Nam, nam! 

Buzzaamassa Valio Onni -puuroja

Meille kävi säkä ja päästiin siis buzzaamaan Onni -puuroja meidän nuorimmaisen kanssa :)

Ensinnäkin pitänee mainita että Buzzadorina toiminta on siis sitä, että meille lähetetään tuotteita testattavaksi ja toisinaan saamme näytekappaleita joita voimme jakaa muille ihmisille, jotta ihmiset saisivat tuotteista tietoa. Ollaan oltu mukana jo useissa kamppanjoissa ja nyt päästiin tähän mukaan onneksi! Jos Buzzadorina toimiminen kiinnostaa niin tässä olisi linkkiä Buzzadorin sivuille ja muistakaahan mainita nimimerkki Annukka_82 jos kirjaudutte tuotetestaajiksi http://www.buzzador.com/.

Mutta sitten viralliseen tuotteeseen. Meille Onni -puurot ei olleet uusi juttu, sillä ollaan käytetty niitä aiemmin yhdessä vaiheessa. Pitkään käytettiin jauhepuuroja, mutta kyllä upposi taas puuro upeasti meidän pojalle kun sai pitkästä aikaa onnipuuroa! Omenapuuro onkin ihan suosikki tällä hetkellä. Vellejä meidän perheessä ei valitettavasti saada pojalle meneen alas, joten ollaan keskitytty vaan puuroihin. Onni -puurot on tosi helppoja käyttää kun ei tartte muuta kun kaataa kippoon ja lyödä vesihauteeseen tai mikroon ja meidän tapauksessa kyllä uppoo lämmittämättä suoraan auki leikatusta purkista kun ollaan reissussa. Puuron koostumus on miellyttävä verraten jauhepuuroihin ja tosiaan meidän pojalle ainakin maun puolesta tuntuu olevan miellyttävämpiä :)

Nam, nam <3

Purkit maistuu hyvälle, mutta pääasiassa  meillä kyllä syödään ihan vaan se puuro, ei pakkauksia :D

Tässä linkki Onnipuurojen sivuille www.valio.fi/onni.

Xtravaganza: Viikko 11 meneillään

Jee vaaka näytti aamulla 86,2kg :) :) Mahtavaa kun paino humisee taas alas vauhdilla, vaikka lähti sitä hiljalleen puolivauhdillakin. Nyt on 11 viikko meneillään tätä ja yli kymmenen kiloo lähtenyt xtravaganzan aikana ja syksystä viitisetoista kiloo, joten ei voi valittaa. Maha ei nyt ainakaan vielä ole kauheasti moittinut ruokavalioo, mut katsellaan mitä se sanoo jatkosta. En syö niitä mahalääkkeitä tällä hetkellä ja toivon ettei tartte alottaakaan, et hiilarittoman ruoan syöminen xtravaganzan ohella auttas asiaan. Pelkään et jos pelkillä pusseilla menee niin sit tulis semmosia mahan väänteitä ettei järkee..

Huomenna pitäs käydä tekeen yks pikkuhomma uudessa työpaikassa, soitella ensiapukursseista (tartten ea -koulutuksen uuteen työpaikkaan), soitella labraan lähete salmonella todistuksesta ja muuten onkin ihanaa vapaata viikonloppuun asti. Tosin oon jo ehtinyt sopia kauheesti menoja.. Toisinaan olis kyl kivaa olla vaan kotona, mut on niitä kavereitakin joskus nähtävä..

Tänään anopille käymään. Odottelen koska esikoinen ilmottelee itsestään kun on ekaa kertaa kaverillaan yötä. Hyvin siellä on varmasti mennyt. Ens viikolla on mulle jännää kun poitsu menee kahden päivän mittaselle leirille. Hui kuinka mä kestän? :D

Kävin kiertään yks päivä kappahlia ja ostin itelleni samalla kokoa pienempiä alushousuja ja löysin nätit bikinit kahdella eurolla!!! Jes! Ne on naftit nyt, mut eiköhän kesällä viimestään istu päälle hyvin. Ja tolla hintaa saa jäädä vaikka käyttämättä..

Niin joo ja huomenna on xtravaganza ryhmätapaaminenkin :)

Hieman ketoosissa..

..näytti ketostixit. Löysin rantein tässä mennään ja kun töissä en sunnuntaina ehtinyt syödä niin päätin et en sit syö iltapalaakaan, vaan menin xtra pusseilla. Maanantaina sit totesin et kun oon ekan päivän jo lusinut nälkäsenä niin miks sit heti pilata sitä toisena päivänä kun se eka päivä on aina ollut se hankalin. Eilen eli kolmantena päivänä päätä särki, mut päätin etten syö nyt sit mitään sillonkaan. Illalla olo oli kiukkunen ja väsynyt, mut en usko et johtu dieetistä.. No neljäs päivä nyt alko ja enpä sit kai syö tänäänkään kun kerran jo ketostixit sitä ketoosia sieltä näyttelee. Oon koittanu miettiä mikä toisella yrityskerralla meni pieleen kun ei yli viikossakaan ollut ketoosi mennyt päälle, mut olin ilmeisesti niin stressaantunut ja väsynyt et kroppa taisteli sitä vastaan. Mut nyt on hyvä fiilis :) En päätä kauan meen nyt näin, joten päivä kerrallaan :)

Mutta siis varsinaisiin uutisiin - mä sit otin vastaan sen vuoropäällikön pestin ja sain jo avaimenkin uuteen työpaikkaan. Pelottaa aivan helvetisti vaihtaa työpaikkaa, mut riskillä nyt vaan. Toinen mun tulevista entisistä pomoista kyl meinas et voisin kyl tarvittaessa päästä niille takasin hommiin kun meitä paistajaia on niin vaikee löytää (etenkin nopeita ja paineen sietokykysiä joita meillä tarvitaan). Ja miehellekin sanoin et voisin syksyllä sit harkita et alan perhepäivähoitajaks jos en viihdy uudessa työssä, sit voisin olla ton meidän nuorimman kanssa kotona ja me voitas hoitolasten kanssa kerhoilla yms. Voisin jopa tykätä siitä hommasta, joten mulla on nyt siis varasuunnitelma etten ihan tyhjän päälle putoa jos uusi työ ei kiinnosta. Mä vaan niin inhoon aina sitä kun alottaa uudessa paikassa.. Vanha on tuttua ja turvallista ja oon saanut takkiini muutamassa työpaikassa, joten siks pelottaa myös kun on jo pari virhettä tehnyt vaihtaessaan. Mut ei mulla nyt ole sellasta fiilistä et teen virheen, toisin kun on  ollut muutaman kerran vaihtaessa, esim. just se kun lähdin niihin painohommiin.

Onneks miehen yövuorot loppu tähän taas tällä erää kun oon niin väsynyt ton nuorimmaisen yövalvomiseen. Puol kaks mentiin yöllä nukkuun ja kasilta piti alkaa herättään isompia kouluun. Mä todella kyl tarttisin PALJON enemmän unta et jaksasin. Pri kuukautta etelän matkaan ja kohta on onneks jo kesä. Mä haluan ja tartten auringon esille!!!!

Mitähän sitä tekis..?

Koevuorosta selvitty mahdollisessa uudessa työpaikassa ja huomenna pitäs kirjottaa työsopimus ja mää en tiedä mitä mä tekisin.. Just hetki sitten valitin kun en pääse edes työhaastatteluihin ja et haluisin pois vanhasta työpaikasta niin nyt kun oliskin tarjolla se uus paikka niin nyt mää mietin et teenkö virheen et ei se vanha ole nyt niin paha kuitenkaan. Ihan kaameeta tehdä tää päätös! Uus paikka vaikuttaa ihan kivalta ja ne lupas et voin tehdä miehen vuorojen mukaan vuoroja joten kuopusta ei tartte laittaa hoitoon.. Mutta.. Mutta.. En ymmärrä mikä tässä on nyt mulle ongelma! Ehkä mä pelkään sitä jos miehen työvuorot muuttuu tms. niin saanko mä sit sovittua vuorot hyvin kun nyt kuitenkin pystyn sopimaan vuoroja aika kivasti nykysessä työssä. Toisaalta pitäs nyt vaan hypätä tähän tilaisuuteen ja koittaa olla miettimättä liikoja.

No eipä siellä uudessa työpaikassa ainakaan ehdi syödä, joten hupsista vaan onkin sit menny pusseilla tää päivä. Kaks xtravaganzapussia takana ja yks vielä jäljellä. En mä ny enää edes viitti syödä kun kello on jo kymmenen joten teen itelleni pussikeiton kohta ja toivon et pääsen nukkumaan ajoissa..

Tavotteita..

Työviikko selätetty onneksi :) Meinasin tippua persiilleni vaa´an päältä tällä viikolla kun paino oli tippunut eilen aamulla 88,6kg! Mä en tajua miten tällä syömismäärällä paino tippuu vai käykö nyt niin et kun menkat alko synnytyksen jälkeen niin paino alkaa ny itellään lähtee. Silleen se tais aika pitkälle mennä viimekskin kun toinen laps oli synytyny, mut nyt vaan meni paaaaaaaaljon pitempään ennen kun alko kroppa heräillä hormonitoimintaan. Toisaalta ihanaa et menkat alko koska koko kroppa tuntuu jotenkin ihan erilaiselta nyt - paremmalta :) Toisaalta töissä on taas tullut juostua ja seisottu seitsemän päivää joten kulutus on huomattavasti suurempi kun sohvalla makaamalla..

Mun kirjotusprojekti on edennyt hyvään vauhtiin ja voi olla et siitä ehken saisi muokkaamalla oikeasti julkaisukelpoisen kirjan. Se on ollut yksi mun suurista haaveista pienestä pitäen ja oon AINA kirjottanut ja kun päähän tulee tekstiä niin se on vaan saatava ylös sieltä paperille, mulle ei riitä se et vatvon ja pyörittelen sitä pään sisällä. Mulla on nuoruudessa kirjotettu kaksi tekstiä ihan kansiin asti valmiiksi, siis sillai valmiiksi et tulostin niistä muutamat kappaleet ja tein itse kirjaksi. Mummulle annoin yhdet kappaleet ja mummu luetutti niitä yhdellä opettajallakin joka piti mun tekstiä sujuvana. Pitää nyt katsoo josko voisi vielä itseä kirjailijaksi sanoa.

Seuraavaien vuosien tavotteita voisi olla:

*se laihtuminen!!
*kirjan kirjottaminen
*uuden työpaikan saaminen
*saada itsensä näyttämään ihmiseltä eli päästää viimeinkin irti kotiäitiluukista (operaatio alotettu ostamalla parit kaarituelliset rintaliivit ja hävittämällä kaikki loput äitiysvaatteet joita oon vieläkin pitäny. Ei enää imetystoppien käyttöö!!!!!!)
*matkustella ja paljon!!!!!!!!
*Velkojen pois maksu et saadaan rempattua taloo (putkiremppa tähän taloon tehtiinkin just)

Kylläpä oli eilen kaamee olo töissä kun koko kropalla ikävöin tota meidän nuorinta :/ En tykkää yhtään näistä lomasesongeista töissä kun haluisin vaan sylitellä Vepsua. Äh.. Olis pitäny käydä niitä vitun kouluja aikanaan ettei tarttis olla tällänen typerä duunari..

Tupperwaren osalta mun Berliininmatkani ei taida onnistua, mut kun oon rekrytoinu niin paljon niin mua pyydettiin alottaan tiiminjohtajana ja no eipä siinä sit muuta kun hommaan mukaan :) Huhtikuussa olis yhden yön hotellikoulutus Hyvinkäällä tupperin piikkiin ja sinnehän nyt pitää mennä! En olis kyl ihan heti uskonut et hurahdan tähän tupperihommaan näin kun mun piti vaan tienata laukun sisältä ja antaa olla ja tässä sitä sit ollaan vieläkin! Toisaalta pääsee tällä paremmille tuntipalkoille kun mun vakityössä! Harmi vaan, et ihmisillä on niin kurja asenne tupperia kohtaan, kun ei tiedä kutsuista ettei niillä ole todella pakko ostaa mitään, et emäntä saa oikeasti emännänlahjat vaikka kukaan ei tilais mitään. Jotenkin ihmisillä on asenne et mä hyökkään päälle jos kukaan ei osta eikä kutsuille kehdata tulla jos ei aio ostaa mitään. Ite oon kokenut aikanaan emäntänä et oli vaan ihana saada ihmisiä kylään ja se oli hyvä tapa tavata tuttuja ja toisaalyta hienoa jos joku löytää kutsuilta jotain tarpeellista keittiöönsä. Toisaalta emännänlahjoilla mä oon kaappini aikaaan tupperia täyteen keränny kun ei mulla olis ollut köyhänä opiskelijana muuten varaa :D  Kaverin kutsuilta sain helmikuussa parhaan kiitoksen työstäni. Sinne tuli kaksi tyttö jotka ei ikinä ole olleet tupperikutsuilla ja toinen niistä sanoi ettei meinannut tulla kun ajatteli et ne on jokku liirunlaarun mummokutsut mut olikin yllättynyt todella positiivisesti kutsuista ja oli kokenut tupperin kivaksi jutuksi. Kyllä lämmitti konsultin mieltä tollanen! :)

Tänään siskolle tupperikutsuille ja sit illalla katsotaan twilightin neljäs osa samaisen siskon kanssa! Vanhemmat muksut puhu ittensä anopille yöks joten mulla on nyt vaan Vepsu tänään ja mieskin iltavuorossa. Ihanaa omaa aikaa :)