Kirjailijasivuni

Mun kirjailijasivut!


Mun kirja on BoDin kautta mennyt kirjavälitykseen ja sitä saa pian ostettua kirjakaupoista, ainakin netistä :)

E-kirjaa pystyy ostamaan vain Elisa Kirjasta, sillä Elisalla on yksioikeus mun kirjan e-myyntiin. Toisaalta harmi, mutta onpahan jossakin edes e-kirjana.

Asiat järjestyy :)

Onneksi asiat tapaa järjestyä aina jollain tapaa ja niin on nyt käynyt monelle asialla :) Raha-asiatkin järjestyi lopulta parhain päin ja lopetin stressaamisen.

Mun dieetti on toimunut niin hyvin, et hääpuku lähteekin nyt kuitenkin muokattavaksi! Eilen haettiin valmis puku liikkeestä ja soviteltiin sitä sitten anopin luona, jollon kaason kanssa todettiin et mihin hemmettiin mun rinnat on hävinneet kun puku oli yläosasta valtavan iso! Mulle iski pienoinen paniikki kun viimeksi sovittaessa puku meni hädin tuskin kiinni ja nyt se meni heittämällä päälle ja tilaakin jäin. Sitten Zazabellassa oli helma mitattu jotenkin väärin (vai johtuuko laihtumisesta et helma laski alemmaksi kun kuului) ja hääkenkien kanssa puku oli liian pitkä. Siinä kävi onni onnettomuudessa, kun mietin et yhdet toiset kengät olis kuitenkin paremmat (mun kahdentoista vuoden takaset mustat hiton korkeet luottokorkkarit joilla pystyn käveleen koko illan) ja niiden kenkien kanssa hame olikin juuri hyvän pituinen. Laahuksen nosto oli epäonnistunut, sillä maahan piti jäädä laahusta nostosta huolimatta ja nyt puku olikin niin et etuhelma oli alempana kun takahelma ja näytti tyhmältä. Laahuksen nostolenkki oli hyvässä kohtaa, mut ompelija oli vahvistanut kiinnikenapin liian korkealle. Onneksi ompelimo Barokki Nokialla ilmoitti et ehtii kyl puvun muokkaamaan, eli siihen tehdään nyt nyöritys. Kuus viikkoa häihin ja mä meinasin ekaks et sovitan pukua vasta pari viikkoa ennen häitä, mut onneks kenkämietintä pelasti mut! Harmittaa vaan kun puvun muokkaus vie taas muutaman satasen rahapussista, mut mieskin meinas et ihan sama mitä maksaa, et hyvää laihisputkee ei nyt tartte katkasta ja tällä tahdilla multa lähtee häihin mennessä vielä viis kiloo :) No joo ja kiva et on oikein ompelija katsomassa kun Zazabellassa myyjät vaan merkkaili helmaa nuppineuloilla ja lähetti sen ompelijalle niin ei tuu enää virheitä puvun kanssa! Mut ei ainakaan tartte ressata enää et kuinka henki kulkee hääpuvussa :D

Mä oon niin onnellinen kun nyt alkaa noita hemmetin maksuja tippua pois meidän kuukausilta :) Pesukonetta ja kuivausrumpuakin on enää kaks erää maksamatta ja sit ollaan niistäkin vapaita! Toivon niin et saisin maksettua molemmat nyt kesäkuussa pois niin ei tartte enää heinäkuussa maksaa. Sit varailtiin vähän jo reissua alustavasti kaverin kanssa mulle ja isommille lapsille helmikuulle Lanzarotelle Puerto del Carmeniin. Mies meinas et jää mielellään nuorimman kans kotiin jos saa sit oman osuutensa rahana tota projektiautoo varten ja sehän mulle sopii. Todettiin taas miehen kanssa et ollaan hyvä pariskunta kun molemmat saa toteuttaa omia unelmiaan vaikka ei kaikkea yhdessä tehdäkään, eli mulla matkailu ja sillä projektiauto :)

Minä ja pikkumies leikkimässä kännykällä.

Uudet lenkkari ja on hienot :)

Kesäkuun alkua..

Odottelen tässä et aika kuluis ja pääsisin aamulenkille taas ystäväni kanssa. Nuorimmaisen vein hoitoon jo ja muu perhe nukkuu vielä loman kunniaksi :) Meillä tuntuu perheessä jylläävän flunssa ja mies oli ainakin eilen oikein kuumeessakin. Mulla on keuhkoissa ilkee polte ja ääni kadoksissa, mut ei onneksi muuten sen pahempaa! Eilen olikin mukava päivä kun mun töiden jälkeen leivottiin pullaa ja sit vaan ilta hengailtiin koko perhe olohuoneessa telkan ääressä ja olihan sekin mukavaa vaihtelua.

Mun ketoosidieetti sujuu hyvin. Kaikki paino mitä sain loman aikana ja vähän ennen sitä on lähtenyt pois ja nyt voin taas pudotella rauhaksiin alas päin. Yritän olla käymättä vaa´alla liian usein, mutta kun on niin ihanaa nähdä kuinka toi paino tippuu alas päin koko ajan. Ketoosin vuoks mulla on alkaneet ah niin ihanat jalkakrampit öisin, joten pitää taas yrittää lisätä suolaa ruokiin mitä syön. Toistaseks ruoat ei oo alkaneet tympimään, mut pelkään et näin kapeella ruokavaliolla kyl alkaa jossain vaiheessa. Tässä huomaa muutenkin kuinka hirveesti kaikessa on hiilareita, jopa majoneesissä on ihan tolkuttomasti hiilareita loppupeleissä, joten saa kyllä ihan kaiken luntata mitä eteen tulee ennen kun suuhunsa laittaa. Ei tee pahemmin makeeta mieli, enkä sortunut siskon yo-juhlissa syömään MITÄÄN herkkupöydästä, enkä syönyt eilenkään pullia mitä lapset leipoi, vaikka hyvältä ne tuoksukin. Olo on tosi hyvä edelleen tän dieetin vuoksi :) Voi kun olis voimaa tehdä tästä ihan lopullinen elämäntapa, mutta pelkään et eka kerta kun maistan jotain makeeta niin siitä se sokerihimo sit taas alkaa :( Pitää siis yrittää välttää viimeseen asti kaikkea hiilaripitosta ja nauttia tästä olosta niin kauan kun mahdollista!

Muuten yritän nyt pitää mielen virkeenä kun laskukansio huutaa armoo kun on niin täynnä ja mies sai tosi pienen tilin. Miks sen pitää mennä joka vuosi niin et aina on alkuvuodesta ja ihan joka vuosi kesäkuussa ihan helvetin tiukkaa ja joutuu maksamaan laskuja myöhässä? Ja vaikka tän tilanteen tietää jo etukäteen niin ei pysty tekeen asialle mitään. Ahdistaa kun seuraava tilikin tulee vasta kahden viikon päästä ja tuntuu ettei raha riitä edes ruokaan siksi aikaa. Argh! Mä niin inhoon rahaa!!!!!!!!!!!! Heh, tai en inhoo, sitä vaan pitäis olla paljon enemmän :D Onneksi kesäkuun lopussa mies saa lomarahat niin saa tilanteen viimestään sillon tasaantuun ja onneksi häiden osalta maksut on suurin piirtein kunnossa, niin ei tartte niiden osalta stressata.   Mä niin odotan jo ens vuoden alkua kun tää hemmetin kädestä suuhun eläminen alkaa helpottaan!!