Elämäntapamuutoksia: joulukuuta 2015

tiistai 29. joulukuuta 2015

Naamiotanssit

Multa jäi kokonaan postaamatta vuosi sitten tammikuussa olleista naamiotansseista! Vitsi jos ihmiset oikeasti viitsisi tulla järjestettyihin juhliin, niin voisin pitää vaikka joka vuosi vastaavia juhlia, mutta meidän kalliit ja hienot juhlat pieneni sitten juhlien lähenemistä kohden tosi kurjasti! Yksi järjestäjäpariskunta jättäytyi melkein juhlien kynnyksellä pois ja sai muun porukan kiehumaan raivosta, etenkin kun maksettavaa jäi sitten aika paljon muille enemmän. Sit kun juhlia lähdettiin edellisenä syksynä suunnittelemaan, niin kaikki oli tosi innoissaan ja sitten kuitenkin suurin osa jätti tulematta. Hyvät juhlat me saatiin kasaaan silti. Mua vaan ärsyttää ja toisaalta loukkaakin näin jälkeen päin, että jotkut niistä jotka ei tulleetkaan paikalle, pyytelee nyt et järjestettäis uudet juhlat ja mää niin kihisen kiukusta kun ne ei tajua kuinka iso vaiva nähtiin ja ne ei edes sit tulleet paikalle! Päätettiin sillon et jos juhlat menestyy, niin sit pidetään uudet ja jos ei menesty, niin sit ei enää järjestetä uusia. Olihan ne juhlat lopulta sit kuitenkin yllättävän isot, mutta ei niin isot, että kannattaa enää maksaa niistä. Ilmeisesti suurin este ihmisille oli se, että vaadittiin 5€ maksua/henkilö osallistumisesta, vaikka siihen kuului ruokatarjoilu paikan päällä.

Mutta me jotka olimme mukana, saimme kyllä viettää ihanan illan. Naamiotanssien ideanahan oli "oopperan kummitus" ja kaikki kyllä otti naamiaiset todella hyvin! Kaikki naiset oli panostaneet asuihinsa upeasti ja miehetkin oli pukeutuneet, vaikka oltiin ihan varmoja, että joku saapuisi paikalle ilman naamiota tai naamiaisasua joka liittyisi teemaan. Oopperan kummitus teemana on sellainen, että vain taivas on rajana ja kaikki sai mieltää asunsa miten halusi! Meidän kaveri toimi DJ.nä ja soitettiin ysärimusaa lähinnä, mutta myös toiveita otettiin vastaan! Kaikki oli tanssilattialla mukana ja hauskaa oli!

Serkukset

Menoa tanssilattialla!

Phantom of the opera -pariskunta!

Meidän niiiiiin hienot puvut!

Zorro ja oopperan kummitus!

Pukuja

Vankikarkuri löysi vaimon!

Naamioidut siskokset.

Tanssijoita.

Illan Dj ja sen vaimo!

Mitähän viitan alla tapahtuu..?

Tanssiaisvieraat :)

perjantai 25. joulukuuta 2015

Virallisesti kuntosalivalmentaja!

Näyttökoe ja tentti on nyt suoritettu ja olen ihan virallisesti ohjauslisenssin omaava henkilö! Paljon on silti opittavaa vielä ja virallinen personaltraining-osio alkaakin nyt tammikuussa. Odotan innolla sitä ja janoan koko ajan lisätietoa! Mieskin alkaa viimeinkin ottamaan mut tosissaan tän opiskeluni kanssa ja oon päässyt nyt ohjeistamaan ruokavaliossa ja massankasvatustreeneissä, mikä tuntuu tosi kivalta. Välillä tosin tuntuu siltä, että se tietää joistakin asioista siltikin enemmän kuin mä, mutta toisaalta mä en haluakaan erikoistua mihinkään bodareihin edelleenkään, vaikka miestä nyt tässä valmennankin.

Joulu on ohi ja oli ihana ja leppoisa joulu kotosalla. Mä oon useamman vuoden haaveillut et oltais joulu ulkomailla ihan rauhassa oman perheen kesken ja nyt mies sit heitti et olis kiva olla joku joulu etelässä! Jäin hetkeks suu auki kattoon, et ehdottiko se tosiaan sitä ihan oikeasti?! Puheltiin et jos joulu 2017 maattais jossain lämpösessä tän Suomen masentavan sadesään sijaan. Valitettavasti vielä ensjouluna ei ole varaa sinne lähtee ja esnvuosi muutenkin näyttää mihin tää urakehitys tästä mahdollisesti menee. Muutamia mahdollisuuksia on lähteä eri suuntaan. Yhtä vaihtoehtoo mietin kovasti ja se toisi taloudellista vakautta, mutta mies ei erityisemmin lämpene ajatukselle.. Saa nähdä mitä tässä vielä tapahtuu.. Haluaisin kovasti saada töitä liikunta/terveysasioiden parista, mutta en halua alkaa yrittäjäksi, joten voi olla vaihtoehdot vähissä, ellei löydy jotain hyvää kuntosalia jonne voisi mennä työskentelemään.. Eniten haaveilen edelleen siitä, että voisi yhdistää nykyisen työn ja valmennustyön jollain tapaa.. Tai oikeastaan kaikista eniten haaveilen opiskelusta ravitsemusasioiden parissa ja oon miettinyt edelleen vaihtoehtona ravitsemustieteiden perusteiden opiskelusta avoimessa yliopistossa työn ohella, mutta en oo vieläkään ihan varma onko meidän nuorin niin iso, että viitsisin sinne syksyllä lähteä. Haluan, että opiskelu on sellaista joka sujuu perheen ja työn ohella ja lapset kärsisivät siitä mahdollisimman vähän.

Tää loppuvuosi onkin ollut aikamoista mullistusta kun kaikki kaverit tiputtele pommeja eri suunnista. Lähes kaikki kaverit on eronneet tai saavat lapsia, on tullut uusiakin ystäviä ja oon huomannut kuinka osaan joskus jopa rentoutua ja nauttia hetkestä, eikä asiat ole ahdistaneet enää pitkään aikaan, olen oppinut sen ettei kaikki asiat vaan pysty oleen mun kontrollin alla ja on pakko antaa vaan olla. Oon niin ylpee itsestäni! Tää vuosi on ollut myös siitä huippu, et kaikki lapset nukkuu yönsä putkeen ja kun oon lähtenyt kavereiden kans viihteelle, niin oon jaksanut juhlia kunnolla kun tietää ettei aamulla kuudelta tartte herätä pitään huolta perheen pienimmästä :)