Onneks mulla alkoi juuri melkein kahden viikon loma! Mää oon niin sanoin kuvaamattoman väsynyt etten meinannut pystyä puhumaan töissä tänään kun ei ajatus pysynyt yhtään kasassa. Työkaverikin meinas et taidan olla oikeasti loman tarpeessa.. No joo ei auttanut yhtään et olin herännyt nuorimmaisen kanssa viideltä aamulla. Nyt vaan odotan et saan lapset nukkuun ja se tän päivän kohokohta on se et pääsen itekkin sänkyyn! Inhottavaa kun ei meinaa pysyä silmät auki..
Huomenna pitäs juosta kaupoilla hoiteleen muutamia asioita ennen matkaa kuntoon. Nyt alkaa muutenkin iskeä matkajännitys, tai lähinnä lentojännitys. VIHAAN lentämistä niin sanoin kuvaamattoman paljon et mulle iskee aina hirvee mielitekoa perua koko matka sen lentämisen vuoksi. Tää sama paniikki tulee joka kerta ja jotenkin meidän viimesin paluulento oli niin kaamee kun ilmeisesti ison ilmakuopan vuoksi kone lähti tippumaan kauheella vauhdilla ja voin sanoo et kaikki matkustajat säikähti ihan hirveesti ja osa kiljuikin peloissaan. Sillon itelläkin kyl sydän tykytti, mut pakko koittaa pitää pokka lasten takia ja vakuuttaa et kaikki on hyvin ja lentäminen kivaa. Voi olla et se todella oli ilmakuoppa koska luin netistä pari päivää sitten et Turkin päässä on semmosia "putoomisia" ollut muillakin lennoilla. Noh lento on taas ollut kaiken sen arvonen kun pääsee auringon lämpöön ja saadaan olla viikko nautiskelemassa kiireettömästä elämästä :)
Vajaa tunti enää niin voin painaa pään tyynyyn..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti