Talopeliä!

Istutaan aamiaisella miehen kanssa kirkasvalolampun ääressä ja toivotaan et toi lamppu auttas tähän kaamosmasennukseen. Ainakin se on kivan kirkas ja mun olo on hiukan parempi mitä oli hetki sitten. Mulla oli ihan järkyn kaamee olo kun teki mieli vaan itkee ja nukkua koko ajan ja oli semmonen olo etten jaksa yhtään mitään. No nyt kuitenkin on vähän parempi fiilis :) Reilu viikko enää meidän Viron matkaan (jee tulee niin tarpeeseen) ja sit reilu pari viikkoa niin lennän isompien lasten kanssa etelään. Voi kun meillä paistais edes yhtenä päivänä aurnko siellä niin olisin tyytyväinen - on siellä ainakin valosampaa silti kun täällä vaikka sataiskin!

Ollaan pyöritelty miehen kanssa paljon tulevaisuuden asioita tässä ja oli puhetta et jos ei sit kuitenkaan rempattas tätä nykystä taloa, kun se tulee niin kalliiksi ja kun tää ei oikein palvele meitä ehkä nyt kuitenkaan niin kun haluttas. Mä oon sitä mieltä et jos meillä on mahkut lähteä parempaan, niin ei meidän tässä ole pakko asua vaan sen vuoksi että kaikki olettaa niin kun nyt on satuttu talo ostamaan. Joo onhan tää taloollut koti ja mää yritän ihan kauheesti tätä rakastaa, mutta kun mää en tuu pääseen yli siitä uuden rakentamisesta - etenkin kun tiedän että meillä on siihen kyllä tulevaisuudessa varaa. Mä olin aikanaan ihan ehdoton ettei talossa saa missään nimessä olla kahta kerrosta, vaan kaikki pitää olla yhdessä tasossa, mutta nyt ollaan miehen kanssa molemmat sitä mieltä et nimen omaan kaikki pitää olla kahdessa tasossa et lapset saa omat huoneet yläkerrasta ja meillä on oma rauha alakerrassa! Tätä taloa me miehen kanssa katseltiin, et olis aika lailla meidän unelmatalo. http://www.jetta-talo.fi/index.php?id=2481 Mut tietty parissa vuodessa ehtii talojen mallit muuttua moneen kertaan. Sit jos ja kun rakennetaan, niin pitää myydä ekana oma pois ja sit asutaan rakennusaika jossain kopissa vuokralla ja päästään lopulta muuttamaan omaan ihanaan uuteen kotiin :) Hyvän tontin löytäminen onkin sitten ongelma kun ei tää ona kaupunki enää arvo vuokra tontteja, eikä meillä ole varaa yli 70 000€ huutokauppatontteihin :( Kyllähän täältä saa syrjemmästä ihan suhteellisen edullisia tontteja, mut itse tykkäisin asua kyllä aika lähellä keskustaa. Voi olla et pitää harkita kotikaupungin vaihtoa, sillä lähikunnat arpoo vuokratontteja ja toisaalta meille ei olis ongelma asua esim. Tampereella, sillä mun työpaikka on kuitenkin siellä niin saisi hyvällä säkää lyhyemmän työmatkan. Ja toisdaalta lasten kaverit tuntuu olevan sen verran erikoisia, et todettiin miehen kanssa ettei koulun vaihto niillekään ehkä tekis yhtään pahaa. Tai sit vois ajatella muuttoa siinä vaiheessa kun muksut menee yläasteelle ja nuorin ala-asteelle, niin ei tule sit koulunvaihtoa moneen kertaan. Huoh..  Mut kuten sanottu, noi on sit tulevaisuuden murheita! On vaan ihana haaveilla pitkästä aikaa :)

Jaahas pitää lähteä pukemaan, jotta pääsen pusertaan lauantaisen aamuvuoron pois alta!