Huomenta!! Meilläpä nukkiu pojat ensimmäisen kerran yhdessä omassa huoneessaan ja mä ja mies saatiin oma huoneemme ihan meille kahdelle! Oli ihanaa makoilla eilen sängyssä yövalon valossa ja höpötellä, kun siihen ei ole ollut mahdollisuutta nuorimman nukkuessa samassa huoneessa. Hyvin meni yö ja ennen kaikkea, nyt kun mies lähti aamuvuoroon, niin koirat eivät herättäneet nuorimmaista!! Eli mä sain nukkua kellon soittoon asti, eli puoli seitsemään! Mahtavaa! Ja mahtavaa on myös se, että mulla on nyt viisi päivää vapaata ja voin sanoa, että kyllä mä sit olinkin vapaan tarpeessa.
Herättelen kohta tän mun laumani yöunilta, kunhan oon saanut juotua aamukahvin ja sit pakkaudutaan autoon, jotta saan lapset liikuntaleirille Hoploppiin ja itse pääsen kuntosalille tekemään keskimmäistä treeniä. Eilen oli kyllä niin väsynyt olo, että meinasin, etten jaksa mennä salille, mutta onneksi menin kuitenkin ja pääsin taas treenaamisen makuun. Illalla olinkin sit niin väsynyt, etten meinannut jaksaa valvoa edes kymmeneen ja niin me sitten ennen kymmenen uutisia jo oltiin sängyssä - ei ole vanhaksi tulemista!
Painokin on nyt onneksi heilahtanut alas päin ja mies totesi pari päivää sitten halatessa, et multa on lantio kaventunut ja sen kyllä huomaa taas muutamissa housuissa :)
Ensi viikolla meen mummun kanssa yhdessä silmälääkäriin, kun sattumalta sattui olemaan peräkkäiset ajat, ja yllättäen vielä samasta asiasta, eli sukuvitsauksesta nimeltä silmänpainetauti. Mulla on silmänpaineet olleet koholla alkuvuodesta asti ja ne on vaan jatkanut nousemista, joten nyt tuli sit viimeinkin lähete silmälääkärille. Normaalit silmänpaineet on 10-21(jotain) ja nyt mulla oli 29 ja ilmeisesti suoran lääkehoidon aloittamisen raja on 30, joten korkeissa lukemissa mennään. Jos siis sokeudun viherkaihin takia tulevaisuudessa, niin hyvästi vaan sitten kaunis maailma.. Ei vaan, onneksi silmänpainetautiin eli glaukoomaan on olemassa lääkitys. Ainoo vaan, että äiti sanoi, että se on sit loppuelämän mittainen ja ihan jokapäiväinen juttu, mutta eipä maalailla vielä piruja seinille. Voihan olla et mulla on luonnostaan korkeat paineet!
Tän viikon projekti on SUURSIIVOUS tässä ahdistavassa sotkusessa läävässä. Kyllä huomaa, että kesä oli taas, kun talossa ei juuri ole sisällä majailtu ja sen kyllä huomaa. Saatin eilen siivottua yksi keittiön kaappi, leivinuunin päällinen ja puuhellan päällinen ja tänään pitäisi sitten jatkaa taas. MIetin, että kävisinkö loppujen keittiönkaappien kimppuun, vai aloittaisinko lastenhuoneiden raivauksen. Niissä on kyllä niin iso työ, että luultavasti teen sen mieluummin miehen kanssa, kun yksin..
Ihanaa kun lapsilla alkaa koulu, niin saadaan taas talven arki tähän taloon. Loma on ihanaa, mut säännöllisessä arkirytmissäkin on puolensa. Ja mun työtkin palautu nyt hiukan pienempään tuntimäärään, niin jaksaa taas paremmin olla syksyn :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti