Jee olen ollut koko aamun itkemättä :) Eilen tuntui vähän pahalta kun kysyin mieheltä, että eikö hän ikävöi Emmaa ollenkaan kun tuntuu et mä olen ainoa kuka suree niin mies sanoi ensin et "no vähän, tai en mä oikeestaan sitä ikävöi". Eli se todella olen mä jolla on ikävä. Meidän tyttökin äsken kysyi et joko mä olen unohtanut Emman ja mua nauratti toi kysymys. Sanoin että en mä sitä unohda, mutta en mä varmasti enää tulevaisuudessa itke niin paljoo. Mikähän siinä on että etenkin mun miehelle itkeminen on jotenkin ihan hirveetä kun se meinast etten mä nyt enää voi sitä asiaa itkee. Tulee ihan semmonen olo et onpa se tunteeton ja hitto vieköön jos mua itkettää vielä vuoden päästäkin niin en mä niele sitä vaan sen takia ettei muut halua katsoo pillittävää äitiä. Mies ei oo oikein koskaan osannut reagoida mitenkään kun olen itkenyt ja ei sen edes tartte, kunhan antaa mun pillittää ikäväni pois niin tää loppuu joskus, mutta ei ole kivaa jos joudun sitä salaa tekemään. Huoh..
Noh mutta meidän hääkutsut on saapuneet ja nyt pitäisi sitten väliin kehitellä infolappu ja ajo-ohjeet ja ens kuussa lähtee kutsut matkaan :) Tänään kummityttö tulee meille leikkimään ja saadaan sovittaa morsiustytöille mekot, kun kummityttö ei ole omaansa vielä päässyt sovittamaan! Odottelen myös et saisin rahaa nyt sen verran kasaan, että saisin tilattua sitä mun kirjaa isomman erän, niin saan sukulaisille sit jakaa - siis niille jotka sen haluaa ostaa.
Mutta siskon hääpäivänä mun omat hiukset värjättiin ja kampaaja teki kyllä tosi kivan kampauksen ja se oli sellainen jota voisin käyttää omissakin häissäni, eli en mä pidennyksiä ala hiuksiin laittamaan kun ei ne sit ole kuitenkaan mun näköinen juttu!
 |
| Minä ja sisko <3 |
 |
| Tässä näkee kampausta mikä mulla oli :) |
 |
| Ja tässä Nokian valokuvaustarvikkeen sivuilta kopsattu kuva meidän parivuotiaasta :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti