Sitä saa mitä tilaa..?

Tää päivä on ollut taas yks niistä ettei olis pitänyt nousta ylös sängystä ollenkaan! Argh!!! Aamusta asti on ollut väysnyt ja ärtynyt olo ja ei ole oikein jaksanut mitään. Sit piti lähtee mummua katsoon ja sekin sai kiukkukynnyksen nouseen kun koitin siskolle soittaa ja känny oli pois päältä. Ihan tyhmää mut kun se kiukku alkaa niin se sit kans alkaa.. Mummun luona se onneks katos ja tulin kotiin. Sain poitsunkin nukkumaan ja sain hetken omaa aikaa ennen iltalenkkiä. Olin jo päivällä päättänyt et leivon sämpylöitä ja sit syödään illalla iltapalaks yhdessä perheen kanssa sämpylöitä ja kaakaoo. No miten sit kävikään? Ei ihan suunnitellusti. Päätin et teen myös pullia ja tein kaksi taikinapohjaa, molemmat puoleen litraa maitoa. Toiseen yksi kuivahiiva sämpylätaikinaa varten ja toiseen kaksi ja sokerit päälle pullatakinaa varten. Ja kun taikinat oli tehty niin tajusin käsiä pestessä et laitoinpa sit kaikki loput aineet väärin päin. Sämpylätaikina oli varustettu reilulla hiiva ja sokerimäärällä.. Oli aika "makee" taikina ja pullataikina oli liian vähähiivainen ja sokeriton.. No eipä ollut aineksia alkaa korjaan taikinoita tai tehdä uusia joten menipä sit kaksi puolen litran takinaa roskiin. Pulla taikinaa tehdessäkin onnistuin roiskaseen sulatettua voita niin et sitä lensi tytön ja mun paidalle ja toden näköisesti sain kaksi vaaleaa paitaa nyt pilalle. Miks aina kaikki menee pieleen sit aamusta asti kun alkaa meneen? Ärsyttävää!

Mä uskon kohtaloon ja uskon kyl vakaasti moneen kertaan todistetusti siihen et kun tekee jotain pahaa niin sen saa monin kertasena takasin ja tulipa eilen nimiteltyä entistä ystävää sen selän takana niin tässä sit kiitos siitä hyvästä. Pitäs pitää suu supussa ja tehdä kaikki vaan vilpittömin mielin oikein niin ei meinais taivas tippua päälle. Tää kuuluu samaan kategoriaan sen kanssa kun on joskus tunne ettei jotain pitäis tehdä. Muutama hyvin mieleen tuleva esimerkki tulee mieleen, esim. kerran olin menossa siskon kans Tampereelle ja ajoin pari kertaa risteykseen niin et mulle meinas tulla auto kylkeen kolmion takaa ja taisin sanoo ääneen ettei pitäs jatkaa matkaa, mut jatkoin kuiteskin. Lopulta sain sit parkkisakon Tampereelta ja totesin et olis pitäny olla menemättä. Samaten oltiin lähdössä Kreikkaan joskus ja oli sellainen tunne ettei pitäis lähtee. No sinne saavuttua käveltiin ilta ja olo oli outo ja ripulihan mulla sit siellä alkoi. Olipa kiva sairastaa Kreikassa asti.. On noita paljonkin. Joskus haluaa jotain kovasti ja kun sitä ei vaan tunnu löytyvän tai saavan niin oon todennut et parempi ettei hommaakaan koska usein on käynyt niin et kun on väkisin etsimällä etsinyt haluamansa asian niin se on osoittautunut isoksi virheeksi. Jotenkin sitä vaan tietää asioita, joten miksi ei sit kuuntele sisäistä ääntä kun se monesti ohjaa oikeaaan suuntaan. No kaikella on tarkotuksensa ja nyt oli näemmä tarkotus olla tekemättä pullia ja sämpylöitä. Jos pitää jotain positiivista etsiä niin ainakin pysyy kalorti tänään hallinnassa kun ei tuu mässättyä ite tehtyjä leivonnaisia..

Muuten tää viikko onkin mennyt kivoilla kalorimäärillä ja yksi paita tuntuu jopa löysältä kun kesän elussa painoin 104kg joten onhan painoo tippunut kesän alusta jo 5kg :) Huomaa kyl et on väsynyt ja stressaantunut kun tekee mieli makeeta ihan tappavan paljon! Onneksi mummun luona sairaalassa tuli syötyä muutama keksi ja pari palaa valkoista suklaata. Ja lenkkiv irkisti mieltä. Jos nyt vaan viitsisi mennä ajoissa nukkumaan tänään niin ehkä sit ens huominen olis parempi?

Mut kivoihin asioihin.. Tänään varasin meille rantasipi vantaalta yöksi huoneen ennen lokakuun Turkin matkaa ja saadaan siinä liput flamingoon uimaan :) Kivaa, eikä tartte lähtee yöllä kahdelta ajaan lentokentälle - ja saadaan aikainen aamiainen, lentoparkki ja lentokenttäkuljetukset hotellin hintaan. Ei jaksa odottaa et tulee lokakuu!