Oon ite tykänny lukee paljon laihdutuskertomuksia ja onnistumistarinoita ihmisiltä ja suosittelenpä nyt ihan ekana kirjaa nimeltä "DIEETTTYTÖN HUIMAT SEIKKAILUT" sen on kirjottanut Shauna Reid ja kirjaa ei voi lopettaa lukemasta! Se on pakko ahmia kerrallaan! Se kertoo 23 -vuotiaasta tytöstä joka alkaa tiputtaa painoa 160kg:sta alas päin. Aika huimaa ja tsemppaavaa tekstiä! Tyttö tosin laihduttaa painonvartijoissa mut on se silti kun se kertoo niitä fiiliksiä joka viikolta siitä asti kun alottaa lahdutuksen ja oon suositellut sitä kirjaa monille ja kaiki sen on heti ahmineet yhdellä kertaa :)
Tänään mun täti kävi mun mummin kanssa tytön nimppareilla ja pöydässä kun täti otti kakkua niin mummi kysyi heti pilakllisesti mun tätiltä et "etkös sä oo laihiksella". Hitto et mua kirpas mun tätin puolesta toi kysmys! Miksi ihmiset luulee et jos pudottaa painoonsa ettei vois syödä pientä palaa kakkua?! Ja ennen kaikke mitä se kuuluu muille jos laihduttaa ja mitä sinne suuhunsa laittaa? Toi mummin kommentointi on yksi syy miksi mä en halua puhua mun painon pudotuksesta. Mummi on kyllä muutenkin niitä jotka tuputtaa paljon tarjottavaa ja jos et ota niin kysyy ekana et "ai ookko dieetillä". "En ole," vastaan, "mutta ei nyt vaan tee mieli." Mä suuttuisin ihan hitosti jos joku kysyis multa et enkö ookkaan dieetillä ja toisaalta en mä ole edes valehdellu mummille kun en miellä tätä dieetiksi vaan elämäntaparemontiksi. Dieetit ei voi kestää loppuelämää, mutta uudet elämäntavat voi.
Sit palaan mun vuoden takaiseen pohdintaan:
"Eilen luin yhtä kirjaa jonka äiti antoi lainaksi ja siinä oli juttua GI ruokavaliosta vs painonvartijat. Kirjan kirjottanut mies on itse aikanaan laihduttanut painonvartijoissa ja kun taas oli lihonut niin löysi GI ruokavalaion ja siinä vertailtiin aika paljonkin niitä keskenään. Ja sit se mies yhtenä ainoona ihmisenä puhui myös sokeririippuvuudesta! Mies kirjotti ihan kun mun ajatukssista että ei voi syödä makeaa ollenkaan koska se hallinta ei pysy käsissä kuten kuuluisi normaaleilla ihmisillä ja kertoi sen johtuvan siitä että elimistö on immuuni insuliinille. Eli kun ihminen on syönyt pitkään paljon hiilihydraatteja on elimistön insuliinin tuotanto kasvanut niin koviin lukemiin että se varastoi kaiken energian talteen mitä suuhun laittaa. Ne joilla insuliinin tuotanto on vielä normaalia eivät liho niin nopeasti mutta minä kuulun myös niihin jotka voivat lihoa viikossa 5kg etelän matkalla vaikka en kovin paljoa söisi kun taas ystäväni samalla ruokamäärällä ei lihonut ollenkaan. Kirjan kirjoittanut mies lihoi siis itse neljässä viikossa 10kg ja on huojentavaa lukea tota kirjaa koska mä oon ollut ihan epätoivonen itseni suhteen et mikä mua vaivaa kun saan lisäkiloja jo katsomalla karkkihyllyjä! (kirja on "näin minä onnistuin taas" ja kirjottaja Kari Silvola)
Noin kaikelle siis on looginen selitys eikä kirjan kirjottajankaan tie ollut helppo kun aloitti GI ruokavalion ja oon itekkin miettinyt et mihin mä oikeastaan makeeta tarvin? Mä taidan tehdä hallaa mun omalle elimistölle sillä kun sitä syön joten miksi vaivautua? Siksikö että se on hyvää? En kuole siihen jos en enää ikinä söisi mitään makeaa. Joka kerta kun syön makeeta niin mä ajan itteeni lähemmäs 2 tyypin diabetestä koska mun insuliinin tuotanto on ihan ylisuurta ja kohta mun keho ei pysty sitä enää lisää tuottamaan!"
Olen edelleen samaa mieltä kun vuosi sitten tota tekstiä kirjottaessa, mutta sillä erolla et mä haluan oppia elämään makeen kanssa kohtuudella. En halua pelätä sitä et kun kerran syön karkkia niin katoo kontrolli, pitäisi vaan löytää se kultainen keskitie. Mutta siinäpä se ongelma. Mä oon taistellut niin kauan ton makeen syömisen kanssa että siitä on tullut jo "paha asia". Eli jos syön makeeta niin olen epäonnistunut ja se on pahan tekoa. Tuo asenne todella pitäisi saada muutettua. Ehkä se on jo vähän murentunut, mutta mun pitäisi myös saada pois se asenne et kun syön vähän enemmän makeeta niin en olis vihanen siitä itelleni. Sillon sit mulle tulee asenne et ihan sama, syödään si vitusti lisää kun ny söin jo ton verran. Eihän tossa ole mitään järkee!
Kalorit tältä päivää 2227kcal eli ihan ok vaikkei noilla painoo hirveellä vauhdilla alas saadakkaan. Kaikesta huolimatta mansikkakakku ja dominokeksit oli hyviä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti